perjantai 12. elokuuta 2016

metrilakuja ja kultainen taivas

Vie sanat mun suusta,
ja aseta ne paikoilleen.


korianteri kasvaa
vauhdikkaammin,
kuin basilika

vaikken saa yrteistä tarpeekseni



Kaksi kevään hahmoa
astuu samaan kehollisuuden kirjaelmaan.

Toinen on esitystä,
ja toinen tunnetta toisenlaista.

ihan omanlaista

Toinen ottaa sohvalle nukkumaan
sadantuhannen euron juoruillan jälkeen.

Toinen saattelee filmiin aamuyöllä,
lataa matkalaukun täyteen täydellisintä tyhjyyttä
ja sitoo kaulaasi jotain somaa. monikossa

epätodellisuuden ymmärtämättömyyden vastakohta

molemmat ovat tärkeitä, ei edes
kuin suola ja sokeri

vaan kuin kevät (=vuodenaika),
ja aika kolmenkymmenen kevään päästä



pitäisi kirjoittaa useammin

Kun vain kerkeäisi kaikilta palmuilta ja syvällisiltä merenrantakeskusteluilta rustaamaan merkkejä paperille. Toffeevanukkaita junassa ja tanssivia keski-ikäisiä kakstuhattaluvun latojuhlissa. Ihmetyksellinen a r v o s t u s. Kai sä luit sen kuvan takaosan? Se kirkko oli täydellinen. Hei maailma, sun kolme kirjainta on mun uusi kotini. Terassilla tulee tuhoutumaan hermoromahdukselliset kaikkensa antamisen tunnit. ovet avattaviksi. Se ja se samalla kirjaimella. Haudataan aikaa ja asetellaan tulevalle takki lätäkön päälle.
Kaikki hyvin.

"sä ihan säihkyt"



Vaikka yksityiskohdat ajavat asiaa paremmin kuin yleismaailmalliset pitkät sivut, täytyy pureutua pikkupätkiin jossain toisessa teoksessa. Sitten tiedät, mitä tapahtui kun puhuttiin peilikaapeista kaksikymmentäkaksi tuntia. Hohtavan pinnan takaa löytyy ennenkuulumattomia pyörteitä, joihin ei pelota hypätä. Ei enää epävarmuutta, pelkkää epävarmuutta. Voi vaan huokaista syvään, jos sydämen syke antaa periksi. Mut molemmat on hyviä vaihtoehtoja.




d i y. Osana porukkaa hylätyssä ostoskeskuksessa. Ja niitä valoja. valoja, valoja. Markkinakojuja ulkopuolella, alkaa tuntua päivätkin syksyisiltä. Sellaista pientä purevuutta. Mut syksyt näyttää polvisukilta ja katulamppuisalta kotitieltä. Tehosekoittimelta stereoissa ja kaikelta uudelta. Se maistuu sysäyksille ja kuivuneilta lehdiltä. fresh

Pienet ajatuksenpoikaset eivät aina edes tunnu unelmilta. Mut kun joku tulee vastaan kalliolle, tajuamisen prosessi käynnistyy. Kello raksuttaa eteenpäin, välillä pysähtyy pitkäksi pätkäksi. Ja puhutaan jo huomisesta, vaik siinä välissä odotettiin kyytiä keskellä tietä ja olympialaiset saivat aivan uusia käänteitä.



Elokuvamainen pysähdys huoltoasemalle kesämatkan varrella. Kyl sä tiiät. Sillee, et nojaillaan autoa vasten ja juostaan karkuun ampiaisia. Moni asia on lapsuudesta muuttunut. Siistein huvipuistolaite on eläintarhan kahvila ja pahanmakuisin karkki maistuu parhaimmalta. Laske viiteen ja laskeudu syvään rauhaan. Ei taputeta tahtia, kun on hiljaista. Älä riko rauhaa ennen pimeyttä, joka kertoo tarinaa. Kun olet puhki, annat itsestäsi edelleen kaiken. Kun mennään unen ja valveen rajoilla, kaikesta tulee suurinta.



On kovin klisestä ja tylsää aloittaa lause "on onnea", mut joskus se kuvaa paremmin kuin hyvin. Ei sellaista feikkionnea, et sanotaan vaan et ollaan onnea vaik ei oikeasti olla. Kun ihan liian monet sanahelisee. Mut tämän päivän nimi on sellainen, mikä ei helise. Ei niin yhtään. Se huutaa. Se huutaa ihan helvetin lujaa joen varrella, salapolkujen sivustoilla supisee harvoille valituille. Päivällinen kahdelle Antonio Vivaldin tahtiin, illallinen yökerhossa. Rapun suulla räjähdetään nauruun, sit hypätään keinusta ninjoina. Taivas tulessa, kuin se intohimo, jota ilman missään ei ole lopullista järkeä.



Kun muut tietämättään puhuvat suuhusi oikeita sanoja, et voi muuta kuin taputtaa itseäsi olalle ja uskoa siihen, että nyt kuljettaa raiteet oikeaan suuntaan. Sellaisia palautteita ja bisneksiä yhdessä päivässä, että heikompi pyörtyisi. Vaikka ei vaadi kuin muutaman kirjaimen se, että koko raitiovaunu todistaa illan hyperaktiivisimman kamppauksen. Jos repisit paperit, asia ei todistuisi millään tavalla. Kaikki ei usko ilmaisuja, koska ihmisillä on paha tapa valehdella. Mut onneksi kaikkia ei tarvitse uskoa. Pääasia on, että uskot itseesi ja niihin, jotka uskot luotettaviksi. Sekin vaatii heittäytymistä, mut riskejä on otettava. Ei riskejä - ei rauhaa tai rakkautta.



Sinä aamuna ilmakehän jännitystä
olisi voinut leikata hiusdonitsilla,
mut mä uskoin ja luotin.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)