keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

uusin liikkein

Viime kesän menetykset
täytyy ottaa kiinni.


Yhtenä puhuttelemista,
ja yhtäkkiä puistoillat ovat alkaneet.

vanhat reitit
uusien ihmisten kanssa


Saippuakuplien läpi katsottuna
maailma kuvastuu jokseenkin
erityisempänä.

se on pienestä kii

En mä yksin kurotu,
vaikka yksi käsi näyttääkin riittävän
ylösalaisuuteen.


Luonnonilmiö heijastuu veden pintaan,
eikä omena niin kovin pitkälle
puusta putoa. Sen näkee kyllä.

huomion keskipiste
tuodaan esille muiden suista


laittomasti läpi
ja liukumäestä alas



(pitkät päivät koostuvat jännästä, hauskasta ja kutkuttavan kivasta)



et puhu ikävästä
vaan siitä milloin tutustuttiin

et sano pitäväsi tästä
mut ei se voi olla muutakaan



pätijät saavat pidätellä pettymystään
kun huulet muotoilevat katseesta
kolme kirjainta


Yli puolet elämästä
jakso on kestänyt.



se pyörii, ei ympäri ja ympäri

se pyörii, eteenpäin rullaten

kerää kasaan lisää ja lisää

metreittäin



Opittu on
jo liian hyvin, mikä
yllättää aina.

mikä tuo turvaa

jo ennen itkuja
yritetään naurattaa

Lupa olla
sitä kaikkea, mitä vaan.



kaulalla tökkiminen lohduttaa

kun ei halua
nähdä toisen kyyneliä


oli kuluvan vuoden kaunein kesäilta
ja hyvä olla

2 kommenttia :

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)