maanantai 14. maaliskuuta 2016

it's your funeral

Autoja tuli vastaan valot sokaisten. Mitä ratin takaa nähtiin? Kirjaa ylös niitä asioita, mitä pitäisi olla. Mitä ei saisi olla. Mitä haluaisi olla. Mihin voi vaikuttaa. Mihin haluaisi vaikuttaa. Päätöksistä voi olla vaikeaa pitää kiinni, jos oma olemus laittaa vastaan. Päätät hymyillä, mut jos ei hymyilytä? Päätät olla itkemättä, mutta mitä jos kyyneleet valuvat jo pitkin poskiasi? Päätät mennä ajoissa nukkumaan, mutta olet vielä yhdeltä yöllä hereillä. Kaikki voi tapahtua, vaikket sitä tahtoisi.

tarvetta voimakkaille aksenteille ja tiukoille ojenuksille





Valmistauduin dynamiikanvaihteluihin, mutta todellisuus näyttäytyi variaatioiden yhdistämisenä. Hengettömiä vai hengellisiä? Liimalla vai ommellen? Ylöspäin vai alaspäin? Allekirjoitatko? Silmät seuraavat selkää, kuin omani heidän varpaitaan. Paint it black tahtoisi irrottaa katseen pistetaulukosta.

Puhuuko täällä kukaan muu vesitorneille?

Aurinko piirtää varjon asfalttiin ja Helsingin yö alkaa tuoksumaan erilaiselta. Vanhat rappukäytävät viehättävät. On toisaalta lohduttavaa, että turvapaikka on kuulemma olemassa.






Väärä juna-asema kello 0345
voi tuoda uuden tuttavuuden.

kohtaamisia, jotka muistaa

Vaikka "nähdään" tarkoittaa
"ei koskaan". Niin se menee, eikä se edes
haittaa ketään. Mutta niitä elämä on,
sattuman määräämiä kohtaamisia.
Pari vaihdettua lausetta, ihmisen tarina
kolmessa minuutissa.

Symbioosi keinuttaa Itämerellä kohti Italiaa, tai jotain sinnepäin. Aurinko meni pilveen ja sumussa oli koko kuplan maailma. Tuuli lujaa, ja setelit lentelivät taivaan tuuliin. Elämä risaseks samalla aikavyöhykkeellä. Osa yhteistä prosessia, jolla ei ole nimeä.




Huominen tuo hyperaktiivisuuden nuoruuden kuvaan mukaan. Aloitan lainauksilla, joihin lopetan. Enkä tiennyt jonkun kirjoittaneen minusta runon kolmekymmentäkuusi vuotta sitten. Takapajuinen tärinä, neljä viidestä valmiudessa. Pää kääntyy hätääntyneenä moneen eri suuntaan syövän jälkeen.

kiitoshei

Olen kuin ilmaa, jolla vaan sattuu olemaan päällä universumin hienoin takki. Olen tyhjyyttä värikkäässä muovipussissa. Olen laskenut niin paljon päässäni, että puhun numeroilla. Ne jatkuvat ikuisuuteen asti.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)