keskiviikko 9. joulukuuta 2015

urho kekkosen katu

ota kiinni ranteista
ja muotoile minut uudestaan

puhalla paikalleen
uudenkarheat osat

vaihda järjestystä mielesi mukaan

luotan taitoihisi


Sitten, kun olen rikas,
ostan talon. Sellaisen,
jossa mahtuu tanssimaan.

Kierisin lattioilla,
tuntisin jokaisen selkänikaman.

Kuuntelisin musiikkia tosi kovalla,
yrittäisin olla pyörtymättä.

Koskettaisin pohjaa
tuntien raadollisuutta.


miinuksen syövereistä
syvään plussaan
alta aikayksikön
matematiikkaa ei kai vahvuutena
silti mielletä
ja miten
nää sähkövaraukset meneekään

taivas on kaunis
kuten maailma tänään muutenkin



takaisin sinne, mistä kaikki aikanaan alkoi
monellakin tapaa

enää ei koe tarvetta seistä vesisateessa
seitsemää+ tuntia

sitä vain kävelee sisälle
vikoilla minuutilla

kamat narikkalapulle

suoraan takariviin

mutsille moikat

olla cool koitat

tragedy tuntuu hyvältä

paitakojun kautta

en mä naura sulle

toi ei vaan koskaan käytä pinkkiä

tuuli lennättää

eikä discopallo yläpuolella
paista minnekään muualle

valo koskea ennättää

sit pitäisi osata kertoa kaikille

missä on jatkot

mennään vielä
kuudesti täydessä
lasissa ympäri

mennään vielä uudestaan

jos vielä kerran

ei mennä vielä pois

ulkona tuulee edelleen

joo mä tuun

ja hiuksii menee suuhun

pois kiireisten ihmisten tieltä

sit hetkeksi pidemmäksi vielä paikalleen

hymyile, paina pää,
ja ota kii



Jotain menee ehkä, kyllä, varmasti, ohi.
Välillä olen ajatuksissani. Mut ei yhtään haittaa.

Junassa 0254 tuun vetämään sua hihasta.
Kysyt, että mitäsmitäsmitäsmitäs. Sanon, ettet muista, jos nyt kerron.
Nouset ylös ja otat kiinni kasvoistani.

anna mä katson sua

Minä olen tässä, kyllä olen. Ihan oikeana
ja elossa. Mä olen sitä kaikkea, ja tosi paljon.

tänään enemmän kuin eilen

edustus, Annankatu, VIP, turkiksia, ihmisejä
ja hanoi -covereita

victorious

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)