torstai 5. marraskuuta 2015

ilman pelitaktiikkaa



En ole koskaan
oikein osannut pelata korttia.


Oli jo valmiiksi pimeää, suljettiin valot.
Leikittiin kummituksia ja demoneja,
seistiin päällä kovalla lattialla.

talkshow pystyyn
ja vallan valtikka

oisko vähän mageeta




vuoden 2008 Myötätuulirock klubimuodossa

Se oli hetki ennen kokomustia hiuksia.

nää on näitä

Tänä iltana
en ole se, joka pöydillä tanssii
tai katoaa.



mitä sitä turhaan panttaamaan

värisuora
ja huono pokerinaama

en osaa salata

mikä on pata
ja mikä hertta

en varmaan edes tunnista





haamuna omissa maailmoissa
luulen, joku mua koskee
olan takana lehdet ojissa
en ikinä unohda sitä hetkee

pisteet nousevat, palautepinot kasvavat

Tarvitaan taas yksi
matka eurooppaan, kierros paikoissa,
joiden kieliä ei puhuta.

matkalla kengännauhat aukeavat kolmesti

en jaksa
enää välittää

ehkä tää on maraton

jonka varrella
joku säikäyttää pahanpäiväisesti

nopeilla vaihdoilla, huudettavilla laskuilla

katsekontakti
ja sit niska retkahtaa

näistä ojennuksista
tulee tarinani ihan

vahingossa




Koskaan ei juokseminen ollut yhtä helppoa, maailma ohitse vilisi.
Eilinen maisemissa, joissa parhaimmat
kierrokset tehtiin. Siitä on jo vuosia, mutta olin
näkevinäni ne samat omenat puissa.

Pian perillä. Isot kaupungit satojen kilometrien päässä, hei
täältä mä tulen.

mutta mitä hakemaan

Tän biisin aikana on pakko päästä perille.
Yksi taso ylöspäin,
hanaa,
HANAA,
HANAA!

istu alas kultaseni, täällä ei ole kylmä koskaan

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)