lauantai 5. syyskuuta 2015

syksy saapuu

Elokuvassa istuttiin nuotion äärellä Hietsussa,
pilkkopimeydessä.

todiste siitä,
että täällä kaikki tietävät mitä tekevät

En väitä tietäväni paljoa, edes kaikkea,
mutta lupaan antaa sitäkin enemmän.

vuoden taakse palaillessa
ei kai mikään ole muuttunut

Näppejä ei voi olla polttamatta,
illat menee ulkona.
Höpönlöpöä on helpoin tuottaa
samoissa vaatteissa.

Yksi kursiivi vain pistää silmään.

se ei päde enää




Antakaa mä opetan teille, mitä ryhti on ja
miten lantio on kaiken a ja o. Kerron, miltä näyttää olento valoissa
asenteen armoilla, antamassa kaikkensa. Itselleni se opetettiin
pakottamalla huutamaan keuhkot tyhjiksi. Se toimi.
Mä kerron, miltä määrätietoisuus näyttää
silloin kuin luottaa itseensä. Olen tarkkaillut ihmisiä vuosia,
luulen tietäväni mitä se vaatii.

monta liekkiä tulessa

Joku vielä koulii
kiltistä armottoman,
koroille kävelemään
maton reunaa pitkin.

sitten niillä on aihetta
katsoa kieroon

Myöhemmin joku laittanee karuselliin pyörimään,
lopussa heittoistuin laukeaa.

osalta se tuntuu
jo luonnistuvankin



Melankolian alku
kastelee jalat
pisaroiden valuessa kasvoja pitkin.

se tietää,
missä olisi eniten turvassa

Aikakausi,
jolloin kaikesta haluaa pitää
kaikista eniten kiinni.

pian lähdetään lentoon

2 kommenttia :

  1. Syksy saapuu taas, mikä on minusta todella mukavaa! Luonto on silloin niin nättinä:)

    Tuosta raide kuvasta tulikin mieleeni... Voitko uskoa että minä olen tehnyt junalla vain yhden edestakaisen reissun! Joensuusta Rovaniemelle 50-luvun penkittömässä vaunussa, jota lämmitettiin kahdella kamiinalla :D Se oli siis armeija aikoina 2007. Aivan mahtava kokemus sinänsä yhtä noloa kömmähdystä lukuun ottamatta... Haluatko kuulla siitä? Ai et! No minäpä kerron... Siihen vaunuun oli tehty nukkumista varten semmoiset tasanteet, jossa nukuttiin vierekkäin. Noin matkan puolivälissä keskellä yötä juna väisti sivuraiteelle toista junaa. (Loppu onkin sitten kuin jostain typerästä komediasta!) Sivuraide oli niin epätasainen, että minä heräsin siihen kauheaan kolinaan ja paukkeeseen, nousin istumaan ja iskin pääni kattoon, jonka jälkeen juna jarrutti suhteellisen voimakkaasti ja minä kaaduin vierustoverin päälle, joka sattui olemaan hyvin äkäinen rouva vänrikki! Siinä pimeässä ja puoliksi unessa kun yrittää punnertaa itsensä ylös niin kädet osuivat hieman vääriin paikkoihin! Mutta siitä selvisin ilman sotaoikeutta :D

    Hyvää sunnuntaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. syksy on kyl osaltaan tosi kiva vuodenaika, ilma tuoksuu jotenkin tosi hyvältä.

      oho, aikamoista reissua on sulla ollut! ja mukavaa viikkoa sulle!

      Poista

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)