torstai 24. syyskuuta 2015

ei vielä ollut se yö

olen ikävöinut

aika paljon

pyörätelineitä, ensi kertaa kuljettuja teitä, siltoja,
kellonaikoja, vähempää tyhmyyttä

toivonut

suhteellisen monta kertaa

renkaita pumpattavaksi, karttoja, alikulkuja,
pattereita rannekelloon, johdonmukaisuutta

istunut

hiljaa

nukkamatolla, junassa, peiton alla,
yo-kirjoituksissa, muiden kodeissa

tuntenut

niin kovin

lohduttomuutta, onnistuneisuutta, hämmästystä,
epätoivoa, sekavuutta

luulen tietäväni, miltä tuntuu
kun sisäelimet oksentavat
kehon sisäpuolella

saavuttamattomuus

mä annoin avaimet
pois avattuani lukot

"tää on hei tärkeää"



x. syyskuuta 0941
Valkea valo
kajastaa ohuen verhon takaa.

Piirrän varpaillani ympyröitä ilmaan
musiikin soidessa kaikista hiljaisimmalla.

Se yrittää määräillä mua,
ja onnistuu.

x. syyskuuta 0334
Kun muut tekevät lähtöä valomerkin jälkeen,
silmäni revähtävät auki.

Sekuntiviisarin liikkeet ovat hitaita ja raskaita.
En muista tarkalleen, mistä uneksin.
Mutta ei se maailma varmaan ympäriltä
kadonnut olisi, jos olisin silmät vielä muutaman tunnin
pitänyt kiinni.

Miten usein tarve ja todellisuus kohtaa?
Kumpi ylittää tien ensin?

x. syyskuuta 2208
Kaisaniemen puistossa on ruskea taivas.
Äsken ainakin oli, kun vilkaisin ylöspäin.
Jalkoja kolottaa hirmuisesti,
ja olen taas tässä samassa ympyrässä.

Olen kiertänyt kehää jo pitkään,
tuntuu kuin vuosikausia.
Pitkä ja ihana ristiriitojen tie, vaikka koko matka
samalta näyttääkin.



Kaikista maisemista on tullut niin erilaisia
ja minusta on tullut ihan ihmeellinen.

On olemassa salaisuuksia,
jotka ei enää edes tue määritettä.

-"häiritsinkö?"

miks sulla on
tommonen ilme

häh

miks sä jatkat vielä

luetsä mun ajatuksia
vai onko kaikki ihan
läpinäkyvää

En mä ole kelmua, lasia.
Koskaan ole ollutkaan,

kai.

Toisaalta
enää en ihmettele mitään,
sitä vielä enemmän.

"kuinka siinä
kävikin niin

siskon päätä huimaa taas"

Tähän väliin
kävelyä vapaapäiväisenä aamuna
asunnossa alusvaatteet päällä. Vihkon sivut
täyttyvät hitaasti, mutta epävarmasti.
Ikkuna on auki, puiden lehdet näyttävät
ensi kertaa keltaisilta. On monia rooleja,
joihin on asettunut. Mutta mihin muualle
voisi asettautua asumaan?

"where would you go
where would you go
where would you go"

Silmien rajaaminen
on aina yhtä vaikeaa.

älä sano
älä

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)