maanantai 14. syyskuuta 2015

cocktailtikulla

Ja niin postiluukusta sataa
vakuutuslaskuja ja
kanta-asiakaskortteja.




Näyttävätkö turvonneet silmäluomet
peilinkin mielestä tuntemattomilta?
Uutuuden ilman viehätystä, vaiko päin vastoin?
Vanhoille paikoille on hankittu tuoreet aistit.
Mahdollisuuksia on monia, ehkä liikaakin,
jopa liian vähän.

"entä josmä haluaisin sittenkin"

ettehän te tiedä mitään

Sekin sanoi,
että olet paras
siinä mitä teet.

ilo auttaa suurempi kuin ajateltu




Pehmeä syystuuli ottaa syliin.

"niin ettei kukaan huomaa"

Väsymyksestä itkuinen,
arvostuksesta hämillään
-hapartunut,
kuin rapeareunainen tammen lehti.

erotunko joukosta?

Liikkeet tuntuvat samalta
kuin aamupäivä kesällä,
tiedäthän.

Kyljestä puuttuu jotain,
eikä tämä ehkä taas ollut
ideoista fiksuin.

"mä kuulen minuuttien kauas karkaavan"





Mene sinne kertomaan sanoja
niiden upotessa rauhallisuuden ääniin,
korkkiruuvien kiertyessä hiuksiin.

En minä mitään fiksua ole hetkeen tehnyt,
saatika mitään järkevää.
Vain kaikkea sellaista,

mikä tuntuu hyvältä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)