torstai 13. elokuuta 2015

74 - lopussaan jälleen


yksi viikko, kaksikymmentä ja neljä, kahdeskymmeneskahdeksas

Kysymys "mistä kaikki koostuu?"
on huvittava, kun puhutaan kokonaisuuksista.
Sellaisista ainakin, mihin tarvitaan enemmän
kuin yksi numero.

Vastaus ei ole monivalinta,
koska se olisi huijausta.



Mittarin toisesta päästä löytyy ihana,
toisesta kamala.

Neula hypähtelee vauhdilla päädystä toiseen
pysähtymättä välillä.

Elämä näiden seinien sisällä päättyy niin nopeasti,
etten tahdo ajatella.

Seuraava lehti kääntyy, en toisaalta jaksaisi odottaa.

Toisaalta en tahtoisi koskaan lähteä.
En tahdo kadottaa näitä ihmisiä,
tai pieniä hetkiä aulassa.
Hymyjä käytävillä, sitä kun on aina tiellä.

Mutta täällä olen turvassa,
vielä muutaman kuukauden ajan.

"alkaa uusi aika"




maailmalla ja minulla on molemmilla
toisistamme opittavaa

ei se ole yksipuolista,
meillä on toisillemme paljon annettavaa

korot uppoaa soraan
tänään ei kukaan
kaadu ojaan


lapset kiipeää
toiset keinuu
rööki palaa

nää hetket
vielä mieleen palautuu


Lasien rikkominen
on uusin bravuurini.

ihan täysii

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)