keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

muista kaikki olennainen

Viisitoista tuntia on jatkumo.
Palavat kattilat esittelevät uudet asiakirjat,
listat pidentävät toisiaan.

Pellot tuntuvat yllättäviltä
ja ruudut vievät maan alle.

Sijoituksia ja kolmetoista senttiä tilillä.
Kaikkien koulutusten perusteella
minun pitäisi olla erittäin sivistynyt ihminen.

Iltapäivät serkun kanssa liukumäkeä laskemista varten,
rokkitähdeksi kutsumista varten aina silloin tällöin.
Pukuhuoneen avaimissa
on musta avaimenperä.
Opetuslapset, se on teidän värinne.

Kun joku pyytää apua, olen otettu.
Suurimmassakin lätäkössä rikkinäisillä tennareilla
se saa tuntemaan kaiken tärkeäksi.
Jos apu onnistuu, on sen arvo kai korvaamaton.


unohdus
pako
täytekakku
kuka olet
missä on kissani
ja sitten
nauran
ja sitten
tiedän olevani onnekas

rauhallinen

pelto
pimeällä canvaksella
pelko
asuu kasvimaalla
ylimääräinen kierros ohi junan
pyörien päällä

viileä ilma
hipoo kasvoja

enkä tiedä
mitä enää sanoisin

tästä biisistä
tuli yhtäkkisen tärkeä
neljän katkos unessa
puoli kahdesta
samanlaiseen kuuteen asti


Hektisyys, stressi, elämä.
Huppu mahdollisimman syvälle päähän, kun korkokengät horjuttavat väsynyttä mieltä.
Epämiellyttävä ja miellyttävä muodostaa suhteellisen kokonaisuuden, oh boy.

Ei järkeä.
Ei aikaa.
Ei tasapainoa.

Kyllä suunnitteluprosessille.
Kyllä hyvälle pelolle.
Kyllä sille, mitä eniten haluat tehdä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)