perjantai 13. maaliskuuta 2015

pimeyden lapsia, jotka kuuluvat syvyyksiin

happea
hattuja
tajunnanvirtaa
unihiekkaa
punaisia
rusetteja
kyyneliä
maton reunalla
kultaisia
paljetteja
leijonan kasvoja
pitsiruusukkeisiin
skitsofreninen ripaus
kivun rajoja

miten mikään muodostuu?

helppo koskettaa
viedä eteenpäin
vaikea ylettää
ylittää itsensä
muiden varjossa



"sano

että olen tyylikäs
sano
että se on kyllä sun oma vikas"

Pikku Huopalahden täydellisyyttäkin kirkkaampi ensivaikutelma ei kai olekaan totta.
Eikä kesäisin torilla mitään myydä, vaikka niin ajattelin.
Laiturilla voi istua katsomassa aurinkoa, jonka voi nähdä vuorokaudenajoista kaikilla.
Tuohon kasvaa kukkaketo,
ja kaveri syö aamupalaa vesiputouksessa.
Paatit ei kuulemma ole huvijahteja, eikä elämä iki-onnellista.
Koiria on liikaa, enkä yhtään ihmettele, miksi tästä lauletaan.
Talot näyttävät samalta kuin Etelä-Euroopassa,
 sen osaan sanoa, vaikken siellä koskaan ole käynyt.

Hitaasti etenevä parantuminen flunssasta tuntuu paremmalta, kuin osasi muistaa. Parit extra-pitkät yöunet tähän väliin. Auringonsäteet ovat petollisia. Tekee pahaa katsoa lapsia raitilla, tyypit hei! -Ei vielä ole t-paita kelit. Skidinä muut heitti rotsit jorpakkoon ensimmäisinä aurinkoisina päivinä. Meitsi ei, koska äiti sanoi, että kipeäksihän siitä tulee. Niin,
ettäs tiedätte.




huuda kovempaa
ojenna tiukemmin
pidä leuka korkealla
matkalla maan syövereihin
käytä voimaa
enemmän ääntä
ei riitä
sivulla ei ole muualla
suora ei ole luonnollinen
et lopeta juoksemista
ennen kuin huudat lujempaa
mitä desibelirajoissa sallitaan

eikä sunnuntaisin junat ole täynnä
paitsi silloin kun kannat suuria muovipusseja
täynnä muovipusseja
täynnä rytättyä sanomalehteä

johtamisen väline
suunnitelmia
tajunnan aalto
starshine
työstäminen
ihmistyyppejä
raajoja
kohtaamisia<->
missä ympäristössä?
piikkejä, piikkejä
lämpötila?
lasipintaa
mikroaaltouuni
nuppineuloja
se ei kai ole
mikään ihme
tuomio(ko)?

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)