sunnuntai 7. joulukuuta 2014

kahden maailman väliin jään

Eräänä päivänä sytytyslanka kului loppuun ja hyppäsin tasajalkaa. Muutos on tultava. Se on tuloillaan, vaikka uskoni passiiviseen ihmistyyppiin on pyöreä nolla. Joulukuisena keskipäivänä voi ottaa palan hetkeä raitilta taskuunsa. Kävellä eteenpäin aurinkolasit päässä...niin, ei sitten mitään muuta. Ok, valssaten kohti kuuta ja sieltä toiseen suuntaan. Sunnuntai-maanantai yöt ovat aivan kamalia, toivottavasti tänään saan unta.

sä olet sellainen, joka ei tuomitse muita

pidä muutamat asiat selvinä vaikka selkeää pintaa saa lähteä kaukaa hakemaan usko pois siellä jossain on paikka missä joet eivät pysähdy astu ohi anna virran viedä aamuisin ihminen on täysin manipuloitavissa

On vaan niin paljon aikaa, joka suunnitelmista huolimatta tuntuu juoksevan nopeampaa, kuin minä. Aika tuntuu juoksevan valon nopeudella, kuten aina. Kerrankin tuntuu, että ihmiset myös osaavat käyttäytyä sen vaatimalla tavalla. Kaikki tuntuu heti toimivan paremmin. Päinvastainen itsestäänselvyys. Luulen tietäväni, miltä maailma näyttää ensi syksynä. Mutta ei se toimi niin.

tajunnan luenta on mahdotonta
outoja kuvia vastaanottaa puhelimeni
öisin, jolloin en tahdo vastata
yksipyöräinen törmää kyllä
koskaan lampputolppaan
siinä luettavissa on nimeni


kaukoputkella rintalastan läpi
violetteja höyheniä
leijumassa ulottuvuudessa
ulapalla näkyy varjo sielunvaelluksella

minun kai

Kolmatta tuntia kysymyssanojen pyörittelyä ympäri lähiliikenteen bussia. Päämäärä ei itsessään opeta yhtään mitään. Milloin niin on muka  käynyt? Matkat muutenkin ovat aina olleet ideoina miellyttäviä. Olen entistä enemmän solmussa, mutta tässä kohtaa kehää en koe sitä ongelmaksi. Tulkinta asian kääntöpuolista on summittainen ja numeroyhdistelmät ihmisten käsityksiä todellisesta.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)