perjantai 26. syyskuuta 2014

kaiverran nimesi ihooni

lehdet kuusipuissa
muuttuvat astetta värikkäämmiksi
ki
      lo
              met
                      ri
                            ki
                                  lo
                                          met
                                                   ril
                                                          tä

Maisemat lipuvat ohi pikkukylien,
joku syö lapsuuden suosikkipastilleja.
Ne toimivat aasinsiltana sille,
miten hienolta tuntuu nähdä Deathstars livenä
ensimmäistä kertaa tässä elämässä.

now lean back and enjoy the show


so face the dark
and I'll teach you about fire
in the blink of an eye
now drink the cyanide

 

boys and girls - stay away from the light
sell yourselves - be a part of the night

Tämä taas on yksi niistä,
joista haluaisi selittää jokaisen yksityiskohdan omana kokonaisuutenaan, muttei vaan pysty. No words.
Just can't. Uskomaton fiilis päästä vihdoin näkemään yksi suosikeista ja kaikki, mistä on nämä kaikki vuodet uneksinut.

Miten hyvältä keikka näyttikään,
kuinka savu sai maailman loppumaan,
milloin käskettiin huutamaan.
Mielelläni tulen mukaan leikkimään jumalaa.
Oi, miten hyvältä se kuulostikaan.

Kuuden tunnin tyhjyyskin täyttyi
vihreistä seinistä
ja löytyvistä mysteereistä.


when the day is dead to you
and the silvery starlight seductively glimmers through
it's night
night electric night

herätessä lähtöpisteestä
eilisen meikit levinneenä
ja joku soittaa harmonikkaa

tuoksuu muiden ihmisten kiire
oma kiireettömyys ja rauha
aamukahvi ja croissantit
yllä kaupungin

ohi kasvitieteellisen puutarhan
raitiovaunujen kolistessa
olen ihan saatanan onnellinen

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)