tiistai 17. kesäkuuta 2014

"sää tänään kuin lokakuussa"

kaikki koostuu säröistä
pienistä ja suurista
rappiollisista kuiskauksista
tulipunaisista hiuksista
ja niistä parista muuttujasta
jotka lopulta määräsivät
oman valtiaansa

matka silmien kautta sieluun
päättyy jo alkutekijöissä
törmäyksessä muuriin hermoratojen
jotka vievät aina kauemmas
kun joku yrittää saavuttaa

mutta voit luottaa minuun


elämä, 42, liftari, linnunrata, appelsiinimehu, eripari sukat, perhokalastus, aurinko, maapallo, rakkaus, räjähdys, ihmiset, kierroslukumittari, tähdet, rauha, sumu, vesi, tähtitaivas, keskikulutus, auringonlasku, onnellisuus, abstrakti, pelastus, kaunis, tuntematon, ananas, hämmennys, ratti, maa, bakteerit, silakka, vr, maailmanloppu, avaruus

huomasin joskus, että maailmankaikkeus muiden silmin
vastaa vain osittain omaa ymmärrystäni asiasta.


on yö.
kylmää on ilma, jota hengitän.
ainoana valona pöytälamppu puiseen pöytään valoa luoden.
viimeiset minuutit ennen auringonnousua.

kirjoitan aiemmista öistä vilttiin kietoutuneena.
nauran taukoamatta.
painan korvani pöytää vasten.
yritän kuulla vastausta kysymykseen

mitä täällä tapahtuu?!


tunsin itseni kovin sairaaksi
olin kovin säröinen ja pilvissä, jossain kaukana.
makasin kolmen peiton alla.
suljin ikkunan,
ja luin proosarunoutta.
ummistin silmäni hetkeksi.
kuuntelin Tehosekoitinta.
ahdistuin ja ihmettelin,
hetken tunsin melkein olevani joku muu.
lausuin repliikkejä,
joista valitettavasti löysin pilkahduksen itsestäni.



en haluaisi, että omien ajatusteni
ja teidän väliin muodostuisi suodatinta.
se ei ikinä ollut tarkoitukseni.
mutta huomaan,
etten tällä hetkellä uskalla tai vaihtoehtoisesti osaa kertoa teille kaikkea.

en edes mitä omituisemmissa sanamuodoissa.

se on minusta hyvin kummallista.
mutta oi älkää huoliko,
palaan taas pian asiaan.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)