perjantai 19. heinäkuuta 2013

ravistettava ennen käyttöä

Avaan silmäni keskellä yötä, kissoja sinkoilee sängyn päästä päähän.
Lentävät jäniksen loikilla yli ja ympäri.
Jotain niin koomista, että naurahdan ja suljen silmäni.
Seuraavaksi tunnen karvatassun makaavan nilkkani päällä...
...Tai siltä se ainakin tuntui.
Tällä kertaa en jaksanut avata silmiäni tarkistaakseni.
Aamulla se yksi pikkuinen kävi uimareissulla vessanpöntössä.
En usko että sellaisia ihania palleroita on oikeasti olemassa.



Jos toi vielä kulkee tästä ohi, mä annan sille kaks euroa ja käsken ostamaan uudet sukkikset.
Harmittaa, kun en päässyt Suomenlinnaan.
Sää oli liian ruma.
En halua kokea sitä taas kylmänä ja tuulisena.
Siellä pitäisi aina paistaa aurinko.

Jotain fiilinkiä siinä on...
Istua bussin takapenkillä jalat kippurassa...
Suosikkikappaleet soivat ja nähdä kaikki muut ihmiset.



Aha, ai sammutin herätyskellon unissani.
Ihanaa, kun lähikaupasta saa kirsikoita.




Yksin kotona

Essi tuli kylään.
Leivoin kirsikkapiirakan.
Käveltiin joella ja käytiin myllyllä.
Kolme vuotta oltiin tässä välissä eri kouluissa.
Nyt näämme taas toisiamme joka päivä seuraavan kolmen vuoden ajan.
Ihanaa, että ollaan pidetty yhteyttä tämä aika.
Tämä on arvokasta.



Sitten mulla on Misfits ja soitin sekoituksella.
Niin kovaa, että korvat eivät kestä.
Kolmatta päivää sama nuttura.
Provinssipaita ja mustavalkoraidalliset legginssit.
Lelutakki päällä pitkästä aikaa.



Kaikki sanovat, että olen ruskettunut.

7 kommenttia :

  1. Sun kirjoitustyyli on aivan mahtava! Ja muutenki tykkään tästä sun blogista ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pisti vaan silmään et toi sun vastaus kuulostaa vähän töykeältä/ylimieliseltä kun sun blogia kehutaan ja laitat vaan hymiön. missä käytöstavat? kiitos kaunis on puoli ruokaa! :)

      t. yh-mamma

      Poista
    2. Moikka! Voin suoraan sanoa, että tarkoitukseni ei todellakaan ollut kuulostaa millään tavoin töykeältä. Olen kiitollinen kaikista kommenteista, todellakin. Ihan huippua, että lukijat jaksaa olla aktiivisia. Tai no, sehän on joka bloggaajan unelma! En vain jotenkin osaa vastata kaikkiin kiitoksiin, hirveän otettu olo tulee aina. Tuntuu, että tässä blogissa on ihmisiä tullut kiiteltyä takaisin päin ihan hirveästi, mikä ei tietenkää haittaa, ei todellakaan!...Mutta välillä vaan haluaisi reagoida jollain muulla tavalla, kuin miljoonasti takaisinpäin kiittelemällä. Ihan fiilispohjalta tässä mennään ja hymy nousi kasvoilleni tuon Mintun kommentin lukiessa, tuntui loogiselta pistää hymyä takaisin...Jotenkin kun kuitenkin sanavarastot tyhjenee kehuttaessa, suhtautuminen on hankalaa, vaikka onhan se tosi kiva juttu! Mutta siis joo ihan sen mukaan vastailen, miltä tuntuu ja kaikki kommentit ovat tervetulleita ja niistä kaikista kiitän! :)

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Nii en kyllä itse tuota kommenttia pitänyt mitenkään töykeänä yms... Muttamutta jokainen tulkitsee sen omalla tyylillään! :)

      Poista
    5. Hyvä homma, ettei jäänyt häiritsemään sua, se on pääasia. Mutta niinhän se on, ajatustapoja on monia, kukin tavallaan. :)

      Poista

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)