keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

mä tarviin katuja, mä tarviin rauhaa

Kesäkatu kuuma Helsingin, kun Kallion katuja mä astelen.
Ilta ei vielä pimeä, auringon kohdata saatan.
Täytyy varoa, ettei astu sirpaleisiin.
Kalliolle aion istahtaa ja vielä illasta nauttia.
Viileys on ongelma ohimenevä.



Hetkeksi saatan kaiken muun unohtaa.
Tarpeeksi ei vain apua saa.
Muistissa painottunut pieni pulma...
...Joka ei toivottavasti ole ongelma.



Helpotuksen suuri ääni huutaa vasta, kun kaikki on varmaa.



Ylläolevassa kuvassa on kahdet mustat Converset.
Vasemmanpuoliset ovat tätä nykyä juhlakengät.
Oikeanpuoleiset ovat arkikengät.
Jälkimmäiset ovat ihan uudet.
Melkein ahdistaa niitä käyttää.
Ne jo protestoivat ja jäivät vahingossa kirjakauppaan.
On ihan hauska tutustua.
Olo on kuitenkin kuin suuremman luokan petturilla.
...Mutta älä huoli kulta, meidänkin yhteinen matka jatkuu vielä.




Pienessä asunnossa liian kuuma.
Pakko päästä ulos nukkumaan.
Levottomia unia ja kissankarvoja silmissä.
Ei siltikään liian kylmä tai kuuma.
Aamu sarastaa ja puhelin soi.
Kun valot saapuvat, minä vaivun syvään uneen.
Niin pehmeä betoni, ettei edes kahvin tuoksu halua herättää.



Nyt kaikki se aiemmin mainittu on varmaa.
Nyt en tarvitse enää mitään muuta.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)