keskiviikko 27. helmikuuta 2013

kuulitko sen huutelevan nimeäsi? tunsitko sen polttelevan suonissasi?

Nappasin Sinnan blogista aikoinaan tällaisen haasteen. On näitä ennenkin tehty, mutta ovat ne aina yhtä kivojakin!

Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.
"1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6.Ei takaisin haastamista"

11 asiaa minusta:
1. Rakastan sitä tunnetta, kun löydän jonkun biisin, jolla on suuri vaikutus minuun. Suuria tuntemuksia, joita ei vain pysty selittämään. Suuri tunne sisällä, euforiaa. Merkkaa monia asioita, tai sitten ei mitään.

2. Seuraava täysin tyhjä päivä kalenterissani on 19.3.

3. Kynsien lakkaaminen on mielestäni ärsyttävää. Onnistun aina pilaamaan ne jotenkin. Seuraavat kolme tuntia lakkauksesta pitäisi olla tekemättä yhtään mitään, niin kynnet pysyisivät ehkä sileinä. Ryppyjä ja kuoppia ei vain pysty välttämään. Jokatapauksessa lakkasin hetki sitten kynteni mustalla kimallelakalla, jonka päälle laitoin punaista crackle -lakkaa. Hetkinen vain, ja puolet lakoista on villatakissa.

4. En pysty käyttämään tavallisia bändipaitoja, niitä t-paita -mallisia. Ne on aina pakko leikellä jotenkin. Toisaalta inhoan sitä, koska tuntuu, että jokaisesta paidasta tulee samanlainen. Mutta rakastan sitä, kun joku onnistuu täydellisesti!



5. Nyt viikon sisään olen juonut enemmän kahvia, kuin ikinä. Tai siltä ainakin tuntuu. En vielä ole ollut riippuvainen kofeiinista...Mutta eiköhän se asia ala olemaan kohta kunnossa.


Tässä vielä parempaa kuvaa uudesta ihanasta paidastani, jota innostuin leikkelemään


6. Sain tänään produktiokurssin vetäjältä koulussa palautelappusen: "Ensiluokkaista! Tanssi erinomaista, puherooli rauhallisen varma. Vahvuutesi on itsenäinen työskentely. Hyvin toimittu, mutta oletko vähän ujo?" = MITÄ??? Tältä opettajalta on mennyt jotain oleellista ohi. Minä, UJO? Haha, joo, hyvä vitsi.

7. Niistän kohta aivoni ulos. Eilen oli tosi kipeet fiilikset, nyt paranemaan päin. Suklaa parantaa taudin kuin taudin.

8. Eilen innostuin pitkästä aikaa myös twiittailemaan. Nyt voisi taas alkaa kunnostautua sillä saralla. Kivahan se olisi puhelimesta päivitellä, mutta ei minun kivakautisella luurilla, jossa ei kosketusnäyttöä tai nettiä ole. Ihan perinteisellä mallilla mennään!

9. En ole ikinä nähnyt Titanic -elokuvaa.

10. En myöskään ole koskaan käynyt laskettelemassa, eikä voisi vähempää kiinnostaa. Muutama viikko sitten hiihdin koulussa ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Ei ole minun juttuni ollenkaan se, ei, ei, ei... Voitte vaan kuvitella sen, kun kukaan ei hiihtoa minulle lähtenyt opettamaan, käskettiin vaan hiihtää luisteluhiihtoa. Mitä se sitten on??? Puolentoista tunnin aikana suksi lähti irti valehtelematta kymmenen kertaa, kaaduin kaksikymmentä. Saldona vielä housut täynnä lunta.

11. Olen haaveillut huulikorusta jo ala-asteelta asti. Nyt parin viimeisen viikon aikana halu on vain kasvanut, tuntuu siltä, että täytyisi se saada tässä mahdollisimman pian. Vihdoin ja viimein.


Tää oli ihan hyvää! Ei mitään vikaa periaatteessa, mutta en välttämättä toista kertaa ostaisi.

Kysymykset minulle:

1.Klubi vai jäähallikeikka?
-Ehdottomasti klubi! Mitä pienempi lava, sitä parempi.

2. Fili vai Kili? VAIN TOINEN. Itsehän saan toki ottaa molemmat. >;)
-Mikä se on?

3. Kanakeitto vai kanawokki?
-Kanakeitto. Se on ihanaa!

4.Jos saisit mahdollisuuden sanoa MINULLE nyt jotain, mitä sanoisit?
-Tämä tuli niin äkkiä! Keikkareissuistasi on tosi kiva lukea ja elää tekstiesi kautta niiden muakana. :D Toivon, että jotain päivänä itsekin pääsisin kiertelemään keikoilla ulkomailla ympäri ämpäri.

5. Tykkäätkö muffinsseista?
-Minulle taidettiin juuri muutamia viikkoja sitten sanoa, että minusta tulee mieleen muffinssit. Lukitsen vastauksen KYLLÄ


6. Pukisitko latex-mekon päällesi, jos saisit semmoisen itsellesi ilmaiseksi?
-Miksipä en? Tai riippuu tietenkin vähän, millainen mekko olisi kyseessä. Kyllä voisin jonkun mageen päälläeni vetäistäkin, ihan helposti

7. Kerro kolme asiaa, miksi minun pitäisi ottaa sinut kanssani keikka-reissulle?
1. Olen sisäsiisti.
2. Olen erittäin kansainvälinen ja kielitaitoinen. Minulta luonnistuu muunmuassa suomi, englanti, svengelska, sekä mursu.
3. Olen yksinkertaisesti parasta keikkaseuraa.

8. Thorin vai Aragorn?
-Liian karvaisia molemmat.

9.Olet kuoleman kielissä ja sinulla on mahdollisuus nähdä enää vain yksi bändi. Minkä bändin haluaisit nähdä?
-The 69 eyes. Sen vielä viimeisen kerran. Muita vaihtoehtoja ei ole...Nyt harhauduin miettimään tällaista tilannetta tarkemmin, ja tajusin, kuinka kamalaa se oikeasti olisikaan.

10. Oletko samaa mieltä kanssani, että suonet miehillä ovat järjettömän seksikkäitä?
-En välttämättä sanoisi noin. Kaikki hyvässä suhteessa, hyvän maun rajoissa. :D

11. Uskotko, että jos on olemassa aivain, on pakko olla myös ovi?
-Hmm...Ei välttämättä. Jos on ovi ja avain, se on tarkoitettu niin. Joitain asioita ei ole tarkoitettu niin, jolloin ei aivaintakaan löydy. Se on surullista, mutta totta.



Kysymykseni muille:

1. Mikä on suosikkisuklaasi, jos saat valita vain yhden?
2. Jos saisit juuri nyt tasan 100 euroa käteen, mitä ostaisit?
3. Mitä teet ensi viikon viikonloppuna?




4. Minkä asiat haluaisit muuttaa tästä päivästä?
5. Mikä on romanttisinta, mitä sinulle on koskaan sanottu?
6. Miten juot kahvisi? Sokerilla? Maidolla? Mustana?
7. Onko olemassa ihmistä, joka tietää sinusta kaiken?
8. Mitä suunnitelmia kesää varten?
9. Valehteletko?
10. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?
11. Mikä asia on tällä hetkellä tärkeintä elämässäsi?

Haastan mielelläni kaikki, jotka vain tahtovat tämän tehdä! Laittakaa linkkiä vaikkapa tuohon kommenttiboksiin, niin käyn lukemassa vastauksianne. ;)

(P.S. Blogger ottaa aivoon. Se tykkää taas heitellä kaikkea mihin sattuu ja lisäilemään omia välejään ja palkkejaan. Koitetaan kestää. Yritän saada kaiken kuntoon.)

maanantai 25. helmikuuta 2013

you live your life like you ain't got future

Yritän summata helmikuuta. Se vain meni. Tammikuu tuntui pitkältä, helmikuu oli, kuin ei olisi ollutkaan.
Olen ollut onnellinen, elänyt niin ihania ja ikimuistoisia hetkiä, ettei voi sanoiksi pukea.
Sanon tuota liian usein.
Onko sanallinen ilmaisuni niin vaikeaa?
Miksi ei saa tunnetta sanoiksi?


Toisaalta, on ollut hetkiä, jolloin oisin halunnut heittää kaiken särkyvän ympäri seiniä.
Miksi?
Sitäkään on vaikea selittää,
Se on suurta tunnetta, mitä on uskomattoman hankala selittää.
Miten paljon se oikeasti merkkaakaan, tai minua syö.
Koulumotivaationikin on itseasiassa pyöreä nolla.
Mistä näitä kurssitöitä tulee?
Aivan sama.

Musiikki antaa fiilistä. 
VALLOITAN MAAPALLON!
KAIKKI ON MAHDOLLISTA!
NAUTI ELÄMÄSTÄSI!
JUOKSE PIMEÄSSÄ YÖSSÄ JA TEE KAIKKEA TYHMÄÄ JA IHANAA!

Olen löytänyt paljon sanoituksia, jotka hetkessä päätyivät sydämeeni.
Ajatusmaailmaa, ja jotain sellaista suurta ja yliluonnollista, mitä ei tapani mukaan voi selittää.
Sitä, mitä haluan elämältäni.
Ne ei suoraan kerro elämästä, tai muutenkaan mistään konkreettisesta.
Luulen käsittäväni ne omalla tavallani, mitä muut eivät voi ymmärtää.
Se tunne, mikä niistä tulee itseeni, on jotain niin hienoa.

Tussasin ne mustaksi

Meillä oli frendiporukalla lettukestit. En tiedä mikä ruuissani aina on, kun jengi menee niistä aivan sekaisin.
Ilman tippaakaa alkoholia, tai muitakaan päihdyttäviä aineita, porukka on ihan ihme huuruissa.

Olen muuten ihan fiiliksissä tuosta paidasta, mikä minulla on tuossa yläpuolella olevassa letunpaistokuvassa. Leikkelin siitä siis hihat pois ja hapsutin reunan.
Hirveän hyvin tuosta kuvasta ei havaitse tätä mallia, mutta voi että se on ihana!
Uusi suosikki.


Tein lauantaina ehkä parhaita korvapuusteja ikinä. Niistä tuli omalaatuisia, jokainen on oma yksilönsä. Yksi sai nimekseen Tyyne. Katsottehan Salkkareita? Tajuatteko? Tyyne, joka on korvapuusti = Tyyne Puustinen!


Ihania viikonloppuja ystävien parissa. Viikotkin ovat saaneet uutta hehkua erilaisista tapahtumista. On ollut ihanaa. Voi ei, onnellisuuskohtaus.
Helmikuu ei ole ihan ohi, mutta kelatkaa, perjantaina alkaa maaliskuu!!
"Summertime won't you come"
Tämän kuun puolella tulen vielä tuskailemaan koulujuttujen parissa.
(Kuulostaa siltä, että valitan pikkuasioista, mutta tällä hetkellä on niin paljon hommaa, ettette uskokaan. Ja niin lyhyessä ajassa suoritettavaksi...wöääsksfklfl)
Parilla jumppatunnilla käyn apuohjaamassa jumppakoulu -koulutukseni viimeistä osaa varten.
Eipä tässä muuta, duuniin koulun jälkeen.

torstai 21. helmikuuta 2013

set your body deep in trance, set your soul on fire

Huhhuh, sydän hakkaa...Aika lujaa muuten.

Crashdïet, Suomeen, ikärajattomalle keikalle. Tätä oli odotettu. Kyseinen bändi ollut yksi suosikeistani about viisi-kuusi vuotta. Se oli rakkautta ensikuulemalta.

Käytiin Willun kanssa moikkailemassa frendejä tiistai-iltapäivällä Slashin jonossa Hartwall Areenalla, josta poistuttiin Pasilan asemalle. Ruokaa, juna keskustaan, eskimokuteet päälle, On The Rocksille.

...we are the young believers
of a world without rules...

Willu lähti kouluporukan kanssa teatteriin, Anniina tuli viihdyttämään minua, ennen kuin muita saapui paikalle.

Ensimmäisen puolen tunnin aikana jo miljoona ihmistä tuli kuvaamaan, ja kertomaan ihan fiiliksissä, ettei kukaan ole ennen ollut jonottamassa niin hyvissä ajoin. En kyllä usko. Ikinä ei ole jonossa kyllä pidetty niin hyvää huolta. Illan/yön aikana tuli juotua neljä kaakaota, yksi kahvi, ja tuotiin pihalle tonkallinen glögiä. Ulos soitettiin Crashdïetia ja tuotiin huopia. Mitä helvettiä??? Olen ikuisesti kiitollinen tästä kaikesta, terveisiä vaan sinne suuntaan.

Yö meni mukavasti keskustellen baarin asiakkaiden kanssa. Miljoona samaa kysymystä, ja samaa vastausta
Mitä te oikeen teette? -Jonotetaan.
Mitä te jonotatte? -Crashdïetia.
Niin mitä??? -Niin huomenna on Crashdïetin keikka.
Jaaaaa!

Sain eräältä kutsumanimen: "epäilyttävä makkara".

Myönnän, humalaisten ihmisten kadottua oli aika tylsää puolille päiville asti. Se kuuluu asiaan. Ei haittaa yhtään. Oli muuten kiva tavata aivan uusia tuttavuuksia, terveisiä myös heille; Olette kivoja!

kuva: Jiri Peura
Puoliltapäivin tuli pihaan paku, tuli bändi.
"En mä oikeesti oo näin lihava!"
 Siitä lähti aika juoksemaan.
Tuli Tuuri tuomaan ruokaa sekä kertomaan tarinaa Slashin keikalta.
Oli Kluuvi, oli hieno yläkerta, oli hieno vessa. Oltiin kaikkien tiellä, mutta ei se mitään. Pikkuvikoja.
Tuli ihana nainen kertomaan, että yön yli jonottaneet pääsevät ennen muita sisään.
Helpotuksen tunne, narikkaan kera matkalaukkujen.

Nopein puolitoista tuntia ikinä.
Loistavaa musiikkia, kuorolaulua.
Seksuaalista ahdistelua, koko ajan joku oli lääppimässä kylmillä tai kuumilla käsillään. :'D
Se lava muuten. Noin polven korkuinen, ilman mitään aitoja.

...you will soon awake in the savage playground...


Se keikka.
Se vitun Crashdïet.
Koko show 2cm päästä Simonin haaruksista. :'D
Se kertoo ehkä jotain paikan mittasuhteista.
Aina olen kyllä ollut pienten lavojen puolesta.
Pieni lava, pieni baari, intensiivinen tunnelma.

Jotain niin mahtavaa, ei pysty kuvailla.
Tajunnanräjäyttävää.
Vuosisadan bileet.
Se tunnelma, se hyppiminen, se laulaminen.
Kaikki niin lähellä.
Tunnelma käsinkosketeltavissa.
Se onnellisuuden määrä.

...and you wish the night could last forever...

Change The World-Toimi 100 kertaa vielä paremmin, kuin levyllä. Onko se edes mahdollista?
Circus-Sen halusin kuulla, sen halusin laulaa. Sen sain.
Queen Obscene/69 Shots-Eräs suosikkiralleistani, parasta.
It's A Miracle-Ensimmäinen kuulemani biisi bändiltä, ei sitä voi kuvailla. Maailman kaunein.
Garden Of Babylon-Se kertosäe, se ääni. Tuskaisen kaunista.

Uuden levyn biisit ovat jotain niin mahtavaa. Ei, en kestä.
Martin Sweet
Narikasta haettuani matkalaukkuni, oli ne pakko viedä takaisin. Anteeksi kaikille, joiden varpaiden yli rullailin, tai olin muuten vain tiellä.
Bändi ilmestyi.
Oli paska kamera.
...Mutta se ei haittaa, vaikka kaikki ei aina onnistu.
Ostin hienon paidan. Kaksi kokoa liian ison. Paita oli liian hieno.
Oli ihanaa jutella. Bändi oli niin innoissaan ja kiitollinen. Tunne oli/on molemminpuolinen.
Lauloin Tuurin kanssa Kirkan "Hengaillaan" Simonin edessä. Sata salamaakin tais räjähtää ilmoille. Ei tarkoituksella tämä tapahtunut, mutta Simme tais diggaa. Ainakin sillä oli hauskaa.
Tuutko toiselle keikalle?
Järkkäri yritti häätää meitä.
Liian kiire.
London oli ihana, sillä oli vielä aikaa. Se kysyi, että onko Ankkarock vielä olemassa. Kaikkien harmiksi ei ole.
Miljoona halia.
Nähdään!
Simon Cruz
...this is my reality
the only place I want to be...
Oli vuoroni hakea Tuurille ruokaa. Ostin Milka -suklaata. Se on hyvää.
Rocksilla oli uutta porukkaa.
Paras näky ikinä: Crashdïet menee Vapianoon syömään. Ei jumalauta mä nauroin. Kuvitelkaa hei tämä.
Jo aika tutuksi tullut ihana nainen baarin henkilökunnasta toi minulle paidan. Kiitos siitäkin. Sekin on hieno
 (onnistuin kyllä kaatamaan sille jo kahvit. Go me.)


Willulle Pasilaan
 Dregen Pollyja ja suklaata ruoaksi. Ei unohdeta kahvia!
Backyard Babies soimaan, sitä Willun luona saa kuunnella.
Naurukohtauksia.
Nukahdin lattialle. En edes muista kyseistä tapahtumaa. Siitä on kuulemma kuvatodisteita.

...here I am
alive but dead inside...
Ikinä en oo ollut näin kuollutmössöä aamulla. Ehkä.
Söin maailman parasta kinkkujuustocroissanttia.
Piti mennä töihin.
Myönnän, tänään se ei ollut kivaa.
Peter London
Yhteenvetona en vain pysty hehkuttamaan tätä tarpeeksi, tai kertoa miten hienolta tämä oikeasti tuntuu. Se on jotain niin maagisen syvällistä, etten haluakaan, että sitä joku muu selvittäisi. KIITOS Crashdïet. Harmittelen puolestasi, joka et keikkaa nähnyt.
Keikalla olleet tietävät varmasti, mitä tarkoitan.
 You just gotta feel that.

tiistai 19. helmikuuta 2013

herää, tule kanssani


Viime torstai oli ihan kiva päivä, vaikkei se miltään ystävänpäivältä tuntunut. Suoraan koulun produktioesityksistä töihin, josta suoraan Nosturille viettämään Valtakunnallista keikkapäivää. Ilmaiskinkerit sopii aina mun budjettiin.



The Splits oli noh...Oli mitä oli. Ei noussut mun henkilökohtaiseksi suosikiksi, mutta kyllä laulajalta asennetta löytyy.



Pää Kii oli loistava! En ymmärrä, miksen sitä ole hirveästi kuunnellut. Meininki nousi kattoon ja pyörähtihän Tehosekoittimestakin tuttu Otto vetämässä pari biisiä. Olipa kiva päästä vähän rymyymään.



Perjantaina olikin sitten vuorossa illanviettoa tyttöjen kanssa. Olen erittäin vaikeasti selitettävässä suhteessa kamerani kanssa, joten kaikki kuvat on pöllitty röyhkeästi Ellan blogista. Anteeksi. Toivottavasti sua ei haittaa.



Kaikki toi hyvää syötävää, itse leivon maailman parasta juustokakkua.




 Syötiin, juteltiin, naurettiin ja pelattiin Singstaria.



 
Alkuilta vietettiin Marjolla siis ja myöhemmin poistuttiin Tuulin luokse pienemmällä porukalla. Erittäin väsynyttä läppää väsyneiden ihmisten suusta. 



Pizza aamupalavaihtoehtona on aina oivallinen.

Mitä teille kuuluu? Haluan tietää.

lauantai 16. helmikuuta 2013

ikuisuus, yksi huokaus vain

Tällä viikolla ei kyllä ole koulutunneilla ehtinyt istua juuri ollenkaan. Syynä tälle viime syksynä aloitettu produktiokurssi. Vielä viikko sitten osa oli sitä mieltä, ettei koko näytelmästä tule mitään, mutta toisin kävi, ja viimeisen esityksen jälkeen vieräyteltiinkin kyyneleitä. 



isänmaan toivot
mun salarakas ja mä

"tee perässä!"
Kuva: Haha ootte ihanii <3
koko poppoo
Oli kiltti kuningas, tossun alla ilkeän kuningattaren.
Heidän lapsensa täysin erilaisia olivat.
Julia, kuninkaan tytär, niin kiltti ja kaunis.
Diana, kuningattaren tytär, röyhkeä ja ruma.

Kuningatar tahtoi Dianan vaimoksi prinssille kaukaisen maan.
Kappas vaan, prinssi ei ajatuksesta pitänyt.
Noidat paikalle kutsuttiin, prinssi linnuksi siniseksi muutettiin.

Lintu lenteli torniin lukitun Julian luokse, kuningatar alkoi jotain aavistaa.
Antoi kuningatar hovimestarille käskyn: "Lintu täytyy tappaa!"
Aika varttui, lintu veitsiin tarttui.

Tuli hyvä taikuri kanssa prinssin ystävän.
Silmistä he näkivät sen, kituva lintu prinssi olikin.

Käytiin taistelu taikurin ja noitien kesken.
Noidat pakenivat ja lintu takaisin prinssiksi taiottiin.

Kuningatar itselleen tuomion saneli, karkoitettiin loppuiäkseen.
Julia prinssinsä sai, Diana rempseän Melumestarin.


Itselläni oli kaksi roolia. Toimin kuningattaren palvelijana, sekä Sinisenä Lintuna.



Oli upeaa päästä tekemään jotain tällaista. Oma koreografia ja taustalla taitava bändi. Kuumat spottivalot ja auditorio täynnä yleisöä. Jos jokin ehkä saattaisi hieman harmittaa, niin se että aikaa ei paljoa ollut. Kuukausi lisää, niin tulos olisi ollut täydellisempi. Erittäin tyytyväinen kyllä olen silti, mielestäni onnistuin.

Siinä se nyt sitten on.
Oli ihanaa kuulla palautetta jo alkuvaiheessa, kun sain kuulla, että tanssini aiheuttaa kylmiä väreitä ja kyyneleitä. Voiko mitään parempaa sanoa?

Kuvista haluan kiittää Amandaa, Jasminia ja meidän omaa personal-valokuvaajaa, Ellaa...Sekä kaikkia muita, kenen kameroista kaikki kuvat ovatkaan peräisin.

"Tulkoon valtiaiksi maan
nuori pari kaunoinen.
Loppuun nyt jo saatetaan
taru linnun sinisen."

torstai 14. helmikuuta 2013

i'll come around when you need me



Heipä hei kaikki ystävät ja ystävättömät!

Tänään kello oli 6:30. Olin leiponut juustokakun. Tämä päivä jatkuu vielä meidän koulun produktion kahdella esityksellä, josta suuntaan suoraan töihin. Illalla olisi vielä tarkoitus lähteä Nosturiin, jossa tänään Pää Kii.

Muuten voisin kertoa, että kuuluu hyvää! Kiirettä vaan pukkaa päälle. Tämä viikko ihan täynnä, samoin ensiviikolla oleva loma. Siinä sitten pitäisi tehdä vielä tämän viikon koulurästit, kun en tunneilla ole ehtinyt produktion takia olemaan. Niin sitten vielä avaruusgeometrian kurssityö, enkun ja yhteiskuntaopin kokeisiin lukemist sekä ruotsin sanojen lukemiset. I can do it!

Huhhuh! Nyt on hyvä fiilis jostain syystä, mutta alkuviikko olikin yhtä tuskastelua kiireiden kanssa sun muuta blaablaksfölfdäös. Hyvä näin. Parempi näin.

maanantai 11. helmikuuta 2013

TONNIKALATIISTAI

Reseptejä vaan satelee, mutta tällaisia nautintoja ei vaan voi olla jakamatta. Kuvat eivät ehkä puhu ruoan puolesta, mutta ai että! Tässä taas ruoka, jonka voisin julistaa yhdeksi maailman parhaimmista. Mitä täydellisintä ruokaa perjantai-iltaan nautittavaksi ystävien kanssa. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta on jotain aivan taivaallista. Nyt kokkaamaan ihmiset! Tätä helpompaa reseptiäkään saa etsiä.



TONNIKALA-SIPSIVUOKA

200g Real Snacks -merkkisiä Sour cream & onion sipsejä (=parhaita)
2prk tonnikalaa
1 iso sipuli
1dl ruokakermaa
3 kananmunaa
öljyä
suolaa
pippuria
ruukku tuoretta basilikaa
runsaasti juustoraastetta maun mukaan.


-Säädä uuni valmiiksi 225 asteeseen.
-Levitä sipsit laakeaan uunivuokaan.
-Kuori ja hienonna sipuli pieneksi. Silppua myös basilika.
-Freesaile sipuli pannulla öljyssä mukavan ruskeaksi.
-Valuta tonnikala ja lisää se sipulien sekaan.
-Anna jäähtyä hetki.
-Sekoita joukkoon kananmunat, ruokakerma, sekä pari kourallista juustoraastetta.
-Lisää sitten suolaa, pippuria sekä basilikaa.
-Lisää tonnikalamössö sipsien päälle vuokaan, ja sekoita kevyesti ne sekaisin.
-Loppusilaus vain, maun mukaan juustoraastetta päälle.
-Uunissa tämä herkku kypsyy vaivaiset 5-7 minuutissa.



Tätä täytyy alkaa kehittelemään vaikka vähän eteenpäinkin, käyttää eri sipsejä ja juustoja. Voisihan sipulin kanssa pannulle heittää samaan syssyyn vaikka paprikaakin.

Alkuperäinen ohje täältä

perjantai 8. helmikuuta 2013

eikö olekin sairasta, mutta aika kiintoisaa


Tänään vuorossa kaappini/hyllyni/vitriinini/miksikä sitä ikinä haluaa kutsuakaan kolmas hylly ylhääntäpäin.

En oikein tiedä sanaa, jolla tätä voisi kunnolla kuvailla. Sälää, ehkäpä. Kaikkea, mikä näyttää kivalta juuri siinä.


Kynsilakkaa, joista en käytä suurimmaksi osaksi kuin mustaa. Kaksi lahjsaksi saatua vartalotuoksua, jotka haisevat niin kamalalle, ettei niitä pysty käyttämään. Taustalla lasipurkki ja ihana 69 eyes -sarjakuvani, joka saapui mutkaisesti perille, mutta kuitenkin saapui.


Tuo Blessed Be -vinyyli on niin upea! En vieläkään ole päässyt kuuntelemaan sitä, mutta sitä hetkeä odotan. Halloween huulirasvoja ostin kerran Seppälästä, mikään ei voi olla suloisempaa.
Kuivashampoo -pullo on tyhjä. Ostin sen kerran, käytin kerran, sitten se tyhjeni itsekseen. Säästin pullon, koska se on täydellinen juuri tuohon. Sen vieressä on Bailalta Lontoosta saatu hautakivitikkari. Se on mustaherukan makuinen. En kyllä usko, että raaskin tuota ikinä maistaa. Seinään nojailee jotain erittäin muistorikasta. Tango Piratesin settilista viime lokakuulta. En todellakaan valehtele sanoessani, että se keikka oli yksi hienoimmista illoista elämässäni. Niin suuri kunnia tavata sellaisia legendoja.

 
Pinkki torni jostain päin Ranskaa tuliaisena. Kaksi mustaa joutsenta lipuu aurinkolasien ohi.

Ensimmäisen kerran, kun näin Marilyn Mansonin Heart Shaped Glasses -videon, sain WOW -elämyksen ja tahdoin saada sydänlasit. On ne hienot.

Miniraastinrauta. Miten tulisinkaan toimeen ilman sitä? Monet shortsit ja housut on sillä raasteltu ja elämämme jatkuu yhdessä ikuisuuksiin.

Mystinen penaali. Sieltä löytyy hassunhauskoja meikkejä vuosien takaa. Tai ei siellä paljoa mitään ole. Sininen kajaali, sininen luomiväri ja huono ripsari. Hassua kyllä, myöskin kasvovärikynät, jotka ostettiin ehkä silloin, kun olin 5-vuotias. Ne on ostettu Ahonlaidasta kolmella ja puolella eurolla.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

oh sweet jesus

Irtiotto arjesta. Makuorgasmeja, loistavaa musiikkia ja erittäin laadukasta läppää. Sitä onnellisuutta, tätä odotettiin jo viime kuun alusta asti. Se kuulosti hauskalle, sitä se myös oli.

Tästä alkaa soundtrack viikonloppuun.



Matkavatkain kassiin ja menoks kohti Pasilaa.

kevyt kauppalista
Tuurin ja Willun kanssa askel kävi kohti kauppaa siis, jossa emme tietenkään ollut muuta kuin muiden ihmisten tiellä. Kuusikymmentä euroa hujahti menemääön ihan helposti. Budjetti oli laskettu aika hyvin.

Sama, erittäin hyvä kaava toistui koko viikonlopun.


Levy soimaan, kahvia tippumaan, tehdään ruokaa, syödään, istutaan pöydän ääressä, tehdään jälkkäriä, makoillaan sängyssä.


Jeesus asuu tässä ruoassa. Tonnikala-sipsivuoka. Ette oikeasti usko, miten tajuttoman hyvää tämä oli. Lupaan, tästä laitan tänne reseptin.

Täydellinen perjantai-ilta. Keskustelua, fiilistelyä, sekä Tissi Jokela. Siitä muodostuikin legenda. Okei, perjantai oli pelkkää paskanjauhantaa, mutta hyvä niin. Pahin ruokadarra ikinä.




täs hei Tuuri, mä, sekä Tissi Jokela

se on mutakakku
"En mä sua raiskaa, mä oon vaan hellä."

suklaasuut
Lauantaina olikin vuoro liukkaan ratikkapysäkin. Kesä tulee! Varma kesän merkki on se, kun voi käyttää pihalla shortseja ilman, että tulee kylmä. Lähdettiin ihan keskustaan asti. Liikaa ihania asioita, liian vähän rahaa=ei ollenkaan. Keltainen Jäänsärkijä on rakkaus. Juhlistettiin kevättä. Mitä mainioimpia karkeloita tulossa. Löysin elämäni kengät, pakko saada.


oh girls just wanna have fun
Takaisin Pasilassa. Hyvää ruokaa, kauniita miehiä, mitä vain loistavaa: puspus, sormet pystyyn & UH.



Lauantain ruokalistalta löytyi jumalattoman hyvää broileripiirakkaa. "Jos kuolisin, tunkekaa tätä vielä mun suuhun." Jälkkäriksi mars & omar blondies. Jätte bra.


Psykedeelinen ilta. Ihan katsoimme putousta, jonka jälkeen siirryimme internetin ihmeelliseen maailmaan. Radio Millenium on paras.


On intohimoja, fanituksia yms yms yms. Tämä on omistettu teille.
Jokaikisen, joka fanittaa jotain, on pakko katsoa yllä oleva video. Parasta viihdettä. Pyydän, vaivautukaa, tämä on kuuntelemisen arvoista. ;D


Tässä toinen loistoviisu.
"Miks papuja ei oo pirtelön makuisina?"
Mikä tulos seuraa näiden videoiden jälkeen?? Suunnaton laulukilpailu, naurua katketakseen. Parasta. Tätä pitää harrastaa useamminkin. Me muutetaan Willun saunaan.



Laitetaan klassikot uusiksi. Minä olen Lumikki, ja Tuuri on Belle. Molemmat saa prinssinsä mielenkiintoisten sattumien, sekä ihmisten sekoilujen jälkeen. Onnellinen loppu.


Sunnuntai meni mursuillessa. Laulaessa Milleniumin lauluja, makoillessa saman peiton alla; merellinen Harry Potter -pyyhe. Vielä enemmän kauniita miehiä, sekä todellisuuden tajuamista. Voisiko mikään olla enää paremmin?? Ei kai, tai tietenkin voisi, mutta ei haittaa tyytyä tulevaan.

Minua ei tarvitse pelastaa.