sunnuntai 30. joulukuuta 2012

sometimes i need to see it my way



Yksinkertaisen kaunista. Topista toisenlaiseen. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Mitenkään erityistä taitoa tähän ei todellakaan vaadittu, mutta olen todella iloinen, koska paidasta tuli juuri sellainen kuin halusinkin. Kuva irti toisesta paidasta, neula käteen ja ompelemaan. Rakastan tuota kuvaa.


Olen miettinyt vuotta 2012. Alkuvuodesta ei mitenkään erityisempiä muistikuvia ole. Sen sijaan toukokuusta lähtien, kun aloitin blogin pitämisen, tekin olette päässeet seuraamaan elämääni. Blogin pitäminen on ollut mahtava juttu! Ette uskokaan, kuinka paljon tästä pidän. Vaikka en omaa huippulaatuista kameraa täydellisiä kuvia varten ja tekstini on välillä todella sekavaa, tämä blogi on kuin kotini. Tapetoitu mustalla, sisustettu silmää miellyttäväksi. Siellä on juttuja, joista minä pidän, juuri sellaisina, kuin ne ovat. Siellä on kuvia tärkeistä, sekä vähemmän tärkeistä hetkistä. Muistoja, iloa, rakkautta.
 Koti, on juuri oikea sana.

Kesä. Se oli mahtava. Uusia ihmisiä, vanhoja kavereita, uusia paikkoja, sekä paljon tekemistä.

Syksy. Kiirettä, hyvässä ja huonossa mielessä. Ikimuistoisia hetkiä. Yksinkertaisesti, ei, en halua kirjoittaa tähän enempää.

Lokakuussa alkoi, joulukuuhun päättyi. Koko vuoden kohokohta, 69 eyes. Suomen kiertue, ja kaikki oli mahdollisimman täydellistä. Sitä pienempänä ajatteli, että kiertääkö oikeasti samat ihmiset ympäri maailmankaikkeutta yhden bändin takia. Silloin unelmoin tästä ja kunnioitin heitä suuresti. Tänä syksynä olin tarpeeksi vanha, ja pääsin lähtemään. Tämä tuntuu niin uskomattoman hyvältä. Osa teistä pitää minua varmaan aivan täysihulluna, eikä voi ymmärtää, mitä kaikkea tällä tarkoitan, ja se on oikein. Pystyn vain itse omassa pienessä pääkopassani tajuamaan nämä asiat oikein...Ja ehkä myös eräs toinen henkilö, Heba. En ikinä ajatellutkaan, että kenelläkään olisi niin samanlaisia ajatuksia, kuin minulla. Olemmeko muka oikeasti tunteneet toisemme vasta kaksi kuukautta? Kaksi vuotta sopisi kuvaamaan tätä aikaa paremmin. Suuri kiitos, sanat ei riitä.

8 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. Pitäis saada siitä vielä kuvaa päällä, kun tuossa kuvassa ei ole kyllä edustavimmillaan. ;)

      Poista
  2. Aww oot niin ihana! Sun blogi on ihan mun ykkössuosikeissa! :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei!! Kiitos, kiitos ihan mielettömästi. Olet ihana! :)

      Poista
  3. Kiitos räXyh (huomaa X) vielä tästä parista kuukaudesta! Ollaan me vähän hassuja.

    VastaaPoista
  4. Sul on ihanat hiukset!! Miten saat ne pysyy tollei :DD ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inhoan mun hiuksia. Ne on oikeasti _todella_ ohuet. Jokapäivä käytän samaa taktiikkaa= Tupeerataan ihan helvetisti+lakkaa. Sitten suitaan niitä hiuksia kammalla tasaisempaan muotoon. :D So hard to explain. Niin ja sitten niin kuin tuossa kuvassa, kun vähän lainetta haluaa, niin kannattaa pitää (likaisia)hiuksia nutturalla yön yli. :D

      Yksinkertainen vastaus;hiuslakalla, liila Proffs

      Poista

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)