perjantai 15. kesäkuuta 2012

Medicate me

Eilen treeneissä tuli vähän kolautettua varvas frendin kantapäähän ja tulos on tämä:
Aika makee paketti, eikö?
Eli mulla jotenkin ihmeen kaupalla aukes yhen varpaan takaa, tosta niinkun ns "saumakohdasta". Ja ihan tajuttoman syvä siitä tuli...Näin mun lihaa. Siis se näytti oikeesti siltä, et ois pahemminki puukolla viilletty.

Siinä sitten kymmeneltä Peijaksen sairaalaan ja kolme tuntia odottelua. No pari tikkiä tuli ja toi sidehomma tossa jalassa on vähän turhan monimutkanen. Parhainta tässä koko jutussa tietenkin oli se, että lääkäri ei ajatellut antaa mulle lääkärintodistusta, vaikka sitä pyydettiin. Se sano, että oon aamulla ihan duunikunnossa.



...No toisinhan siinä kävi. Nukuttuani pari tuntia, heräsin töiden takia ja huomasin, että en voi laittaa kunnolla painoa ton jalan päälle. Kiva siinä sitten soittaa duuniin ja linkata bussille ja tottakai terveysasemalle hakemaan todistusta. Laittakaa sitte jalkapuoli linkkaamaan saakeli.

Ei toi jalka kipee oo, paitsi jos sille astuu  kunnolla, mutta henkisesti nää viimeset 24 tuntia on ollu hirveen raskaita. Yöllä Peijaksessa mua väsytti ihan sairaasti, oli kauhee nälkä, eikä tilannetta auttanu se, että pari penkkiä mun vierestä istu jätkä, joka sano yrittäneensä itsemurhaa. Kun lääkäri alko tikkaamaan ja sano, että en saa lääkärintodistusta, en vaan kestäny enää ja itkin itkemistäni. Väsytti niin pirusti, että en ois voinu kuvitellakkaan jaksavani lähteä juuri äsken tikatulla jalalla ja parin tunnin yöunilla töihin. Kotona itkin, enkä pystynyt syömään, vaikka oli niin nälkä, että olisin voinut oksentaa.
Aamulla soittaessani esimiehelleni itkin. Itkin, kun menin hakemaan sairaanhoitajalta todistusta.
Ois vaan se eka lääkäri antanu sen todistuksen, nii ei ois tarvinnu stressaa ja itkee omaa jaksamista, eikä ois tarvinnu väsymyksessä aamulla linkkaamaan dösärille ja odotella taas tunti terveysasemalla.



No nyt on sitten saatu saikkuakin ekaa kertaa elämässä. Muuten tää päivä on vaan menny tv:n äärellä, syömällä ja lakkaamalla kynsiä.


Oli muuten aika huono leffa toi.
My sweet tuna



Onko tää sitä aikuisten elämää? ...Jos on, mä muutan Mikämikä-Maahan.



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Rakkauskirjeet & tappouhkaukset tänne siis,kiitos! ;)